Mikään myrsky ei ole liian suuri kun Jeesus on elämämme ohjaksissa.

Kevät on saapunut ja säät ovat olleet mitä parhaimpia ulkoilla. On tullut käytyä lenkillä ja pyöräilemässä. Vaikka aurinko on lämmittänyt mieltä sekä nenänpäätä niin elämän ylle voi laskeutua tummia pilviä. Ne voi yhtä-äkkiä hiipiä auringon eteen ja laskea painostavan ilman.

Tässä seuraavassa raamatunpaikassa ei ole nätti kevätsää. Nousee myrsky. Mutta mitä tapahtuukaan myrskylle kun Jeesus on mukana veneessä...

Markus 4: 35-41. Jeesus tyynnyttää myrskyn.

Samana päivänä illan tultua Jeesus sanoi opetuslapsille: ”Lähtekäämme toiselle rannalle.” He lähettivät kansan luotaan ja lähtivät Jeesuksen kanssa veneellä, jossa hän jo oli. Myös muita veneitä oli hänen matkassaan. Pian nousi kova myrsky ja aallot syöksyivät veneeseen, niin että se oli täyttymäisillään. Jeesus nukkui veneen perässä nojaten päänaluseen. Opetuslapset herättivät hänen ja sanoivat: Opettaja etkö välitä siitä että me hukumme. Herättyään hän nuhteli tuulta ja sanoi järvelle: Vaikene, ole hiljaa! Niin tuuli asettui ja tuli aivan tyven. Hän sanoi heille: Miksi te olette peloissanne? Eikö teillä vieläkään ole uskoa? Heidät valtasi suuri pelko, ja he sanoivat toisilleen: Kuka tämä oikein on, kun tuuli ja merikin tottelevat häntä?

Ehkäpä joku teistäkin on juuri nyt jonkinlaisessa elämänsä myrskyssä. Myrskyt voivat olla taisteluja jotka käydään sisimmässä ja monesti näkymättömissä maailmoissa. Ne voi olla mielen myrskyjä. Myrskyt voivat olla myös näkyviä murheita elämässämme ja olosuhteissa.

Hyvin helposti tällaisilla hetkillä katseemme kiinnittyy myrskyihin ja vapisemme niiden edessä. Pelko ja epätoivo yrittää lannistaa meitä. Saada meidät jopa hyppäämään veneestä ja pakenemaan.

Mutta kun Jeesus saa olla veneessämme niin kuin opetuslasten kanssa niin minkäänlainen myrsky ei voi olla liian suuri. Kyllähän vene voi keinua tuulten mukana mutta Jeesus on luvannut olla kanssamme.

Hän on Kaikkivaltias ja hänellä on valta sanoa meidänkin myrskyillemme: Vaikene, ole hiljaa!

Niin tuulella on käsky asettua ja tulee aivan tyven kuten sanassa sanotaan.

Monesti on juurikin niin että myrskyjen kautta meitä koetellaan ja kutsutaan katsomaan Häneen. Luottamaan Häneen enemmän. Uskomaan Häneen enemmän. Heittäytymään Hänen varaansa. Kapteenin joka ohjaa purtta vakaasti säällä kuin säällä, olosuhteissa kuin olosuhteissa.

Annetaan ennen kaikkea Jeesuksen ohjata venettämme. Katsotaan myrskyjen sijaa Häneen, näyttipä ympärillä miten pahalta tahansa. Silloin säästymme karikoilta ja matkallamme on oikea suunta.

Saakoon tämä teksti rohkaista sinua ja minua jotka olemme tummien pilvien alapuolella. 

Hän on kuitenkin mustimpienkin pilvien yläpuolella. 

Olemme turvassa Hänen kanssaan. Nyt ja aina.

Runsasta rauhaa alkavaan viikkoosi! 

Älköön kuitenkaan tapahtuko minun tahtoni vaan sinun!

Näihin otsikon sanoihin olen viikonloppuna uppoutunut parannellessa syyslenssua. Ne ovat Jeesuksen sanat. Hän rukoili Getsemanen puutarhassa sinä yönä, kun hänet pian vangittiin. Jeesus pyysi tuskissaan Isää ottamaan sen maljan pois, joka oli Hänen osakseen annettu. Lopulta Hän kuitenkin luotti siihen, että Isä kyllä tietää tälläkin kertaa parhaiten. Jumalan ajatukset ovat niin paljon korkeammat. Siihen on hyvä myös meidän ihmislasten turvata.

Päättyvätkö meidänkin rukouksemme näihin sanoihin? Vai voisiko rukouksemme jopa alkaa siten että etsisimme ennen kaikkea Jumalan tahtoa elämässämme. Jumala tahto on paras tahto, vaikka se joskus jopa kirvelee. Ei meidän ihmislasten ole aina helppo taipua sitä kohti, mitä emme voi nähdä tai mitä emme voi täysin edes ihmissilmin ymmärtää. Ihminen näkee lähelle, mutta Jumala näkee niin paljon pidemmälle ja laajemmalle. Hän on viisaudessaan suurenmoinen ja johdatuksessaan ainutlaatuinen. Siitä todistaa Raamattukin monessa kohtaa.

Kuten vaikkapa Esterin kirja. Ester on ollut monella tapaa minulle esikuvana Jumalan naisista. Erityisesti minua on puhutellut se kuinka Jumalalla oli paljon monivaikutteisemmat suunnitelmat Esterin elämässä kuin vain se että hänestä tuli kuningatar. Kuinka Jumala johdatti askel kerrallaan Esteriä läpi vaikeuksienkin kohti päämäärää, joka lopulta koitui siunaukseksi monille. Ester paastosi etsien Jumalan tahtoa ja Jumala vastasi hänelle. Kaiken toivottomuuden keskellä oli olemassa Jumala ja Hänen suuri suunnitelmansa.

Uskalletaan pyytää Hänen tahtonsa tapahtumista myös omassa elämässämme. Se on parasta mitä meille voi tapahtua. Eikä vain meille vaan ehkäpä myös ihmisille ympärillämme. Jumalan vaikutusala on paljon suurempi kuin osaamme ajatellakaan. Se on ihmeellistä. Uskalletaan luottaa siihen että Hänen tahtonsa on aina hyvä. Muista että Hän rakastaa sinua äärettömän paljon ja elämälläsi on tarkoitus. Saakoon Jumala kuljettaa meitä uuteen viikkoon johdatuksen polkuja pitkin. Hänen tahdossaan ja nimensä kunniaksi.

Sillä niin paljon kuin taivas on maata korkeampi, ovat minun tieni korkeammat teidän teitänne ja minun ajatukseni teidän ajatuksianne. Jesaja 55: 9

Kutsuttu palvelemaan rakkaudessa

Jeesus oli rakastanut omiaan, jotka olivat maailmassa ja osoitti heille rakkautta loppuun asti. Johannes 13:1

Kertomus jatkuu siten että Jeesus pesee opetuslastensa jalat ja kysyy heiltä sen jälkeen...(jakeet 12-15)

Ymmärrättekö, mitä minä olen teille tehnyt? (Luulenpa että tämä kysymys oli todella tarpeellinen.)

Te kutsutte minua opettajaksi ja Herraksi ja oikeassa olette, sillä se minä olen. Jos siis minä, teidän Herranne ja opettajanne olen pessyt teidän jalkanne, tekin olette  velvolliset pesemään toistenne jalat. Minä olen antanut teille esikuvan, että tekisitte niin kuin minä olen tehnyt teille.

Ajatelkaa sitä hämmennyksen hetkeä opetuslasten ajatuksissa kun he upottavat jalkansa pesuastiaan ja Jeesus alkaa valelemaan vettä jalkojen päälle. Pietari alkaa estelemään että eikö tämä homma pitäisi mennä toisin päin että minä pesisin Mestarin jalat.

Mutta ei. 

Jeesus oli käytännön mies ja osoitti rakkautta tekojen kautta. Hän jätti esimerkin siitä että meidän kuuluu rakastaa toinen toistamme katsomatta mihinkään ihmisen arvojärjestykseen/ titteliin. Jokainen on samalla viivalla arvokkuudessa. Ennen kaikkea Hän opetti rakastamaan tekojen kautta, ei vain sanoissa.

Jeesus on kutsunut minut ja sinut palvelemaan toinen toistaan rakkaudessa. Se mitä sellainen voi sitten saada aikaan niin on jo ihan oma lukunsa. Puhutaan kuitenkin voimallisesta sanasta kuin RAKKAUS joten seuraukset ovat sen mukaiset 😊. Palveleva vilpitön sydän on myös itse auki siunaukselle.

On olemassa tuhansia tapoja (ja enemmänkin) kuinka me voimme osoittaa rakkautta toisiamme kohtaan. Uskon että ne tilanteet johdattuvat luonnostaan eteemme ihan siellä arjen keskellä. Ei ne vaadi mitään erityisvalmisteluja ja taikatemppuja tullakseen näkyviin. Ne on ne ihmiset joita kohtaamme matkan varrella. Ne tilanteet jotka eteemme aukenevat. Sydämelle voi laskeutua vaikkapa avuntarvitsija. Jopa tapauksessa silmät ja sydän auki kulkien kohtaamme takuulla erilaisia tilanteita joissa meitä kutsutaan.

Ollaan valmiina, sillä tänäkin päivänä meitä kutsutaan Jeesuksen esimerkin voimin palvelemaan rakkaudessa.

Yhdessä olemme enemmän!

Olimme kesälomalla mökillä. Sää oli kaikkea muuta kuin ihanteellisen mökkireissun sää. Tuuli tuiversi lujasti järveltä ja vettä sateli. Istuin saunalla raamattuni kanssa. Olin löytänyt pihasaunasta hyvän hiljentymiseen sopivan paikan myrskyn keskellä ja muulloinkin. Istuin saunanlauteilla sanaa lukien ja rukoillen. Siinä viettäessäni aikaa Herran läsnäolossa katseeni osui saunan ikkunalla olevaan pariin kynttilään. Ai että. Kynttilän lämmin liekki toisi kyllä kivaa tunnelmaa muuten niin hämärään hetkeen. Löysin myös tulitikku askin. Raapaisin tulitikulla askin kylkeä vasten. Ei mitään. Kokeilin uudestaan. Kokeilin toiselta puolen askin kylkeä. Vaihdoin uuden tikun. Vielä toisenkin. Pieni rapina kyllä kävi tikun alla sen ohittaessa raapaisupinnan. On se ainakin "hengissä" ajattelin. Tulitikkujen on täytynyt vähän kostua saunan ilmassa. Katseeni osui myös toiseen tulitikkuaskiin. Kokeilenpa sitä. Ehkäpä tämä toimii. Raapaisin tikulla. Ei mitään. Kokeilin uudestaan. Äh, ei näistä taida olla kummastakaan liekin antajaksi. Laskin askit pois käsistäni. Siinä samassa kuitenkin tunsin äänen sisälläni. Sen tutun varman mutta lempeän äänen jonka olen kuullut useasti ennenkin. Yritä vielä, ääni sanoi. Päätin totella. Tiesin että se kannattaa, sillä tämä ääni tietää miten toimia ja puhuu aina totta. Otin toisen askeista taas käteeni. Nostin ensimmäisen tikun mikä askista sattui tulemaan. Huomasin heti että se olikin erilainen tulitikku. Siinä oli kaksi tikkua liimautuneena yhteen. Tiedättehän kun on sellaisia poikkeustapauksia. Nämä tikut olivat päättäneet olla yhdessä. Sen täytyy olla tehokas ajattelin. Raapaisin askin kylkeä tuplatikulla. Tuli syttyi saman tein. Sain liekin kynttilään. Kerkesin ottaa vielä valokuvankin tästä pienestä arjen ihmehetkestä muistuttamaan jostain todella tärkeästä. Sain oppia taas jotain. Mitä? Sen että yhdessä olemme enemmän ja yhteydessä on voimaa. Kaksi voi saada aikaan paljon. Tarvitaanhan nuotioonkin useampi puu sillä ei yksi halko kauaa pala. Yhteys Jumalaan toimii tänäkin päivänä ja on voimallinen. Yhteys toisiimme toimii ja on voimallinen sillä Jumala loi yhteyden. 

mm. tämän tositarinan kerroin nuorille perjantai-iltana ensimmäisessä syksyn kokoontumisessa seurakunnallamme, kun saimme olla koolla YHDESSÄ.

Vielä lopuksi. Otetaan toinen toisiamme huomioon ja pyydetään mukaan yhteyteen. Huomioidaan ennen kaikkea niitä yksinäisiä "tulitikkuja" jotka ovat jääneet askin pohjalle. Jokainen ihminen on yhtä arvokas ja jokaista tarvitaan. 

Saarnaaja 4:9-10 Kaksin on parempi kuin yksin, sillä kumpikin saa vaivannäöstään hyvän palkan. Jos he kaatuvat, niin toinen nostaa toverinsa ylös, mutta voi yksinäistä, jos hän kaatuu. Ei ole toista nostamassa häntä ylös. 

Siunattua alkavaa viikkoa & yhteyttä!

Pysäkillä

Olen ollut pari päivää ikään kuin pysäkillä.
En odottanut bussia ruuhkaisessa kaupungissa kanssamatkaajien tavoin vaan olen pötkötellyt  kotisohvalla. Lenssun ansiosta sohva on ollut tyytyväinen kun on saanut palvella virassaan. Nuhanenä on myös oloonsa nähden kovin tyytyväinen sillä ymmärsi eilisessä hetkessä jotain todella tärkeää.

Olen saanut olla kuin Raamatusta tutun touhukkaan Martan sijaan siskonsa Maria joka lepäsi Jeesuksen jalkojen juuressa ja keskittyi kuuntelemaan Mestarin opetuksia.
Martalla on touhunsa mutta ne ei taida tekemällä loppua. Siksi on hyvä välillä painaa Stop-nappia ja pysähtyä lepäämään. Voihan joskus käydä niin että sitä painetaan meidän itsemme puolesta, jos menee liian vauhdikasta matkaa. 

Kovasti kiireissään kasvava nykymaailma tuo herkästi tukkoisuutta. Ihminen tarvitsee pysäkkejä. Tuumata asioita tärkeysjärjestykseen. Riisuutua kaikesta turhanpäiväisestä.
Ennen kaikkea jokainen tarvitsee sellaista säännöllistä lepohetkeä joka voimaannuttaa kropan lisäksi sisimpää.

Olen saanut parin päivän ajan keskittyä opetussaarnoihin, lukenut, rukoillut ja viettänyt laatuaikaa siellä Mestarin jalkojen juuressa.
On tehnyt kuulkaas hyvää. Parempaa lepopaikkaa en tiedä. Olo on kuin olisi suihkautettu extra-annos taivaallista sumutetta tukkoiseen nenään ja on hyvä hengittää taas jälleen. Tätä haluan vaalia!

Siunattua tiistaipäivää siskot ja veljet ❣️
Muistetaanhan välillä painaa Stop-nappia ja käydä pysäkillä.

Luukas 10 : 38-42

Heidän vaeltaessaan eteenpäin Jeesus tuli erääseen kylään. Muuan nainen, nimeltään Martta, otti hänet luokseen. Martalla oli sisar, jonka nimi oli Maria. Tämä asettui istumaan Herran jalkojen juureen ja kuunteli hänen puhettaan. Martta taas ahersi palvellen vieraita monin tavoin. Hän meni Jeesuksen luo ja sanoi: ”Herra, etkö lainkaan välitä siitä, että sisareni on jättänyt minut yksinäni palvelemaan vieraita? Sano hänelle, että hän auttaisi minua.” Mutta Herra vastasi: ”Martta, Martta, sinä huolehdit ja hätäilet monista asioista, mutta vain yksi on tarpeen. Maria on valinnut hyvän osan, eikä sitä oteta häneltä pois.

Löydät perille Hänen kanssaan.

Aloitin aamun ajatustyöt sillä että lähdin lenkille. Siinä kun lähimetsän poluilla hölkkäsin niin huomasin että tämän oman elämänsä Minna Kaupin juoksukunto on kyllä päässyt vähän rapistumaan talven jäljiltä. Miksi kutsun itseäni Minna Kaupiksi niin se johtuu siitä että vuosia sitten eräs papparainen tuli kahvilassa luokseni ja kysyi nimikirjoitusta. Hän tosiaan luuli minua suunnistajaksi. Jos olisin ollut tavallisissa arkivaatteissa niin tätä erehdystä tuskin olisi tapahtunut mutta olin silloinkin lenkkivaatteet päällä. Aika vaikuttavaa vai mitä 😆 

Suunnistuksesta sitten seuraaviin ajatuksiin. Elämässä voi tulla tilanteita ettei oikein tiedä minne

mennä. On ikään kuin rasti hukassa. Katselee ehkä karttaa ja kompassia ja silti tuntuu että nyt ollaan eksyksissä. Mitä tällaisessa tilanteessa voi tehdä ?

Ensimmäisenä pitää pysähtyä eli HILJENNY

Toisena pyydä apua eli RUKOILE

On yksi joka näkee kaiken yläpuolelle. Yksi jolla on kartta käsissään ja siihen piirretty sinulle varatut rastit. Yksi joka on tavoitettavissa silloinkin kuin olet umpimetsässä ja puhelimen kenttä ei toimi.

Yksi joka tietää ja tuntee kaikki metsät läpikotoisin.

Hän neuvoo sinulle reitin seuraavalle rastille. Lopuksi sitten sinne perille kotimaaliin. Ennen kaikkea annetaan Hänen ohjata matkaamme. Silloin vältymme monelta turhalta mutkalta ja kompastumiselta. Tiesitkö että Hän on mestari suunnistaja. Sillä Hän löysi sinut ja minutkin.💞

Hyvää Ystävänpäivää Jeesus!

Tänään 14.2.2022 vietetään ystävänpäivää.

Monet kirjoittavat ystävilleen näinäkin hetkinä onnen toivotuksia. Lähettelee viestejä sydämin ja kertoo kuinka hyvä ystävä toinen on toiselle.

Useat ovat ostaneet jonkun lahjan rakkaalleen ja haluavat sen kautta viestittää kuinka paljon hänestä välittää. Kaupat ovat päivässä mukana ja mainostaneet jo jonkun aikaa sydämenmuotoisten suklaarasioiden ja ruusujen kera.

Eilen istuin sunnuntaikokouksessa kotiseurakunnassani. Mieleeni tupsahti siinä sitten että huomenna vietetään ystävänpäivää. Katsoin suurta puista ristiä joka on ripustettu eteeni olevalle seinälle.

Minut valtasi ajatus, että saakohan Jeesuskin ystävänpäivän toivotuksia. Hänen kuuluisi saada. Hänen kuuluisi saada niitä paljon!

Hän täyttää kaikki ne piirteet mitä tosiystävä voi olla. Luotettava, hyvä kuuntelija, rehellinen, välittävä, epäitsekäs, lämmin, huolehtivainen, anteeksiantava, ja kulkee aina rinnallasi, silloinkin kun sinua ei huvittaisi. Listaa voisi luetella vaikka kuinka pitkään. Ennen kaikkea Hän näyttää ja täyttää rakkauden sanoman astuessaan ristille eräänä päivänä kauan kauan sitten. Tuo sanoma on voimassa tänäänkin.

Vain Jeesus oli valmis sen sen tekemään. Miksi?

Johanneksen evankeliumi: 3:16 

Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.

Voiko suurempaa rakkautta olla kuin antaa henkensä toisen puolesta. Eikä vain yhden ihmisen vaan kaikkien kansojen tähden. Enpä usko.

Jeesuksen hyvyys josta voimme lukea lisää Raamatusta on suurta ja ihmeellistä. Se kuinka Jumala oli varustanut poikansa Jeesuksen kaikella sillä viisaudella ja rakkaudella hämmästyttää minua.

Tiesithän että sinulla on kaikki mitä tarvitset kun sinulla on Jeesus rinnallasi.

Sinulla on rehellisesti sanottuna maailman parhain ystävä kun sinulla on JEESUS.

jos et vielä tunne Häntä ystävänä niin suosittelen että tutustuisitte 💗