Kamalat mutta kalliit koettelemukset

(syvä huokaus) . Eilinen oli taas sellainen, nimittäin koettelemusten päivä. Pikku hiljaa ymmärrän näitä päiviä enemmän. Niitä tulee väistämättä. Kaikille.
Tämä on aihe josta on mahdoton kirjoittaa kuin pintaraapaisulta mutta tässä kuitenkin jotain ajatuksiani tältä aamulta.

Jumala, kiitos koettelemuksista.
Miten voin sanoa niin? Koska tiedän että vaikka elämässä tapahtuisi mitä tahansa olen suuremmissa käsissä. Tiedän että Kaikkivaltiaalla on kaikki valta! Hän on nimensä veroinen. Hän ei anna mitään sellaista tulla eteeni ettenkö selviäisi siitä. Minun täytyy oppia luottamaan Jumalaan ilon mutta myös surun päivissä. Eilinen oli kirjaimellisestikin surun päivä, sillä silmäni vuotivat lähes koko päivän tuntemattomasta syystä. Kun olin käynyt tärkeässä palaverissa, kas silmät rauhoittuivat.
Olisinhan voinut valita vetäytyä ja jäädä kotiin parantelemaan silmiä, mutta ei! Palaverissa oli oltava.

No tämä oli loppujen lopuksi pieni kärsimyksen päivä monen muun menneen rinnalla mitä olen joutunut kokemaan ,mutta herätti kuitenkin ajattelemaan tätä aihetta. Sitä miten me suhtaudumme vaikeuksiin, oli ne isoja tai pienempiä.

Tiesitkö että elämässäsi ei voi tulla mitään sellaista mikä estää sinua ylistämästä Jumalaa?
Se on totuus. Mikään ei voi viedä meitä pois Jumalan rakkaudesta.
Tämä tieto, että omistat jotain niin suurta ja niin syvää ettei mitkään elämäntekijät voi sitä sinulta
riistää on jotain niin kallisarvoista. Meidän täytyy varjella sitä sydämessämme. Se tarvitsee huolehpitoa sillä vain me voimme töpeksiä asiat siihen tilaan ettemme enään itse tunne olevamme osana tätä salaisuutta.

Mutta Jumala rakastaa meitä kaikesta huolimatta. Se on väistämätön totuus. Kuin nuoli joka osuu sinuun vaikka väistelisit.  Jos olet eksynyt, pysähdy ja nosta kätesi ylös. Sano Jumalalle että
tule ja valtaa minun myrskyni. Anna minulle ymmärrystä ja viisautta tänään. Tahdon ottaa kaiken vastaan mitä minulle olet varannut. Vaikka olisi kipua, on se kaiken sen arvoista että saan olla sinun omasi. Sillä ilman sinua olen kuin myrskyissä ajelehtiva paatti vailla suuntaa minne mennä.

Jeesus on niin loistava esikuva siitä miten Hän kesti koettelemukset.
Hän rukoili vaikeimmillakin hetkillä etteikö Jumala voisi ottaa pois sitä osaa mikä häntä kohtaisi, mutta ei kertaakaan noussut sydämessään Isää vastaan. Hän tiesi että Jumalan tahto on enemmän kuin Hänen omansa. Jumala on kaukaa viisas ja tietää tarkalleen mitä elämässämme tulee vastaan.
Kuule sisar/veli me kuljemme suunnitelmissa joihin ei edes ihminen viisaudessaan pysty. Luotetaan Jumalaan! Hänen tahtonsa on kasvattaa lapsiaan elämän mittaisen matkan.
On hyviä päiviä mutta on myös haastavia. Hänen tahtonsa on AINA kuitenkin hyvä!

Kestän kaiken Hänen avullaan, joka antaa minulle voimaa. Kirje Filippiläisille 4:13